Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

THE GAME IS ON

 
year & weather news!
Joulukuu 2018
Päivällä korkeimmillaan -2ºc, yöllä alimmillaan -10ºc
Tihkusadetta ja pilvistä, välillä auringonpaistetta. Kovaa tuulta lähes päivittäin

18.04. Uusi murha, tapahtunut Earl's Courtissa!

Lue lisää...

 
 << <  4  5  6  7  8  9  10  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Akit4

08.07.2019 18:37
Valentin "Vulture" Blackwood | Knightsbridge, Princes Gardens

Tuhahdin. Miten Wolf olikaan onnistunut tyrimään niin pahasti, ettei ollut maininnut hälyttimistä mitään Jackalille? Jos jotain ikävää tapahtuisikin nyt, olisi se hänen vikansa.
"Siinä tapauksessa se saa kuulla kunniansa, kunhan ollaan häivytty helvettiin täältä", mutisin astellessani alemmas rappusia. Niiltä alas asti päästyäni otinkin suunnakseni seuraavaksi ulko-oven, mutta Jackalilla sen sijaan vaikutti olevan muita suunitelmia. Yllätyksekseni kuulinkin nimittäin hänen askeltensa äänten suuntaavan täysin toiseen suuntaan. Hidastin jalkojeni matkaa, käännyin vilkaisemaan taakseni ja pysähdyin.
"Mitä sä vielä teet?" huokaisin Jackalin kadotessa ilmeisesti olohuoneeseen. Seurasin tuota himan laiskemmin, samalla aavistuksen hänen suunnitelmiaan mielessäni kummastellen. Kirjat putoilivat yksi toisensa jälkeen hyllystä kohti lattiaa, kunnes lopulta jätkä ilmeisesti löysi etsimänsä. Lasipurkin täynnä rahaa. Kurtistin kulmiani.
"Joko me mennään?" kysyin hymähtäen ja nostin käteni puuskaan. Nojauduin huoneen ovenkarmiin katseeni odottavasti Jackalissa. Joko hän tulisi suosiolla, tai sitten minä hakisin hänet mukaani väkisin. Minä kun en ollut tullut tänne vain silmäilläkseni ympäristöä. Tarkoitukseni oli vain ottaa Jackal kyytiin ja häipyä. Olinpa jättänyt leikkihetkenikin kesken tämän takia, joten jätkän olisi syytä totella suosiolla.


Jeremy Durham | Hackney, Darenin koti

Naurahdin Dareninkin todetessa, ettei hänkään ollut edes muistanut elokuvaa lainkaan. Olimme siis kumpikin tainneet keskittyä toisiimme vähän liiankin hyvin. Ei tosin sillä, että se minua itseäni olisi haitannut millään lailla. Ei, se kävi minulle paremmin kuin hyvin. Siksipä virneeni kasvoillani käännyin takaisin Darenin puoleen antaen elokuvan jatkaa kulkuaan samalla, kun päätin yllättää Darenin uudella suudelmalla. Tällä kertaa käteni matkasi hänen hiuksilleen ohjaamaan tuon kasvoja omieni puoleen.


Jacob Lancey | Marcuksen työpaikka | K18

Huokailin kevyesti Marcuksen alkaessa hyväillä alapäätäni boksereiden lävitse. Se ei kuitenkaan kestänyt kauaa, vaan sen sijaan se muuttuikin vain entistäkin paremmaksi. Alushousuni saivat nimittäin siirtyä hänen suunsa tieltä. Hengitykseni alkoikin samalla raksaantua kehoni nauttiessa tilanteesta hetki hetkeltä vain enemmän.
"Ei sillä oo välii..." mumisin Marcuksen kysyessä, miten olin löytänyt paikalle. Enhän nimittäin voisi ainakaan paljastaa mitään jengistäni, joten jättäisin myös kertomatta jengitutustani, joka osasi kaivaa henkilöstä kuin henkilöstä paljonkin tietoja tarvittaessa. Lisäksi halusin vain keskittyä siihen hetkeen ja Marcukseen, enkä alkaa käymään lävitse mitään aiempia tapahtumia.
Aloin jo käydä malttamattomaksi, mistä kertoi hiuksista tiukentuva ote, sekä muutama halukas lanteen liikautus kohti Marcuksen kasvoja.


Elijah Carter | Westminster, Nicholaksen ja Elijahin asunto

Seisoessani typerästi siinä aloillani tunsin kasvojeni muuttuvan vain kuumemmaksi ja kuumemmaksi, varmasti saaden samalla myös punaista väriä pintaansa. En saanut sanaakaan sanotuksi, saati edes keksinyt mitään sanottavaa, joten oli hyvä, että Roryksi itsensä esitellyt mies otti tilanteen haltuunsa. Jouduin kuitenkin siristelemään silmiäni nähdäkseni edes hieman, mitä hän puhui. Tulinpa tajuamattani liikahtaneeksi aavistuksen lähemmäksikin häntä, ihan vain saadakseni hänen sameilta näyttäviltä huuliltaan selvää. Kovin paljoa en sitten ymmärtänytkään, mitä nyt sen verran, että hän taisi esitellä koiransa, jotka muuten huomasin vasta silloin, ja hän totesi jotain kitarasta. Nyököttelin, vaikken ollutkaan ihan varma, kuinka hyvin olin oikeasti ymmärtänyt. En kuitenkaan viitsinyt pyytää häntä toistamaan. Mitä pikemmin pääsisin tästä kiusallisesta tilanteesta pois ja vaatetta päälleni, sen parempi.
Sitten huomasinkin jo Nicholasin puhuvan.
"Joo. T-tai siis ei, ei haittaa", selitin ja hieraisin häpeillen kosteita, pörröisiä hiuksiani.
"T-tota.. mäpä tästä siirryn... pukeutumaan", selitin ja naurahdin kiusaantuneesti, samalla alkaen jo hitaalleen kulkemaan kohti huoneeni ovea. Pian sitten pujahdinkin sen välistä huoneeseeni. Sinne päästyäni olisin vain halunnut vajota maan alle. Miten tämä menikään näin pieleen?


Abigail Bellingham | Abin koti

Jätin kännykkäni syliini Princesin viereen odotellessani vastausta. Sillä välin päädyinkin jatkamaan maalaamistani. Kauaa en kuitenkaan ehtinyt, sillä ilmeisesti Di vastasi lähes heti. Toisaalta, kaipa hänellä sitten sattui vielä olemaaan kännykkä lähellään, olihan hän juuri itsekin viestittänyt minulle. Laskin jälleen pensselin otteestani ja otin tilalle kännykkäni. Näin heti, että viesti oli todella tullut Diltä. Tai siis viestit. Kännykkäni kun oli nimittäin vastaanottanut jo kaksi viestiä peräkkäin.
Din viestit nostattivat hymyäni. Etenkin niistä se toinen. Kieltämättä hän olikin vaikuttanut paljon minua kokeneemmalta juhlinnassa ja juomingeissa.
Vastasin yhdellä nauruhymiöllä hänen viestiinsä, mutta sen jälkeen ajatukseni siirtyivätkin jo eteenpäin. Senpä johdosta päätinkin lähettää toisenkin viestin.
"Onko sulla tänään mitään suunnitelmia?" kysyin uteliaisuudesta. Olisihan se muutenkin ollut mukavaa tavata, mikäli vain mahdollista.


Andrew Downham | Chelsea, koti

Ilmeeni pysyi edelleen hieman epäileväisenä, vaikka käsi olallani Matthew vakuuttelikin minulle puhuvansa totta. Sen perään sainkin jo käskyn siirtyä hieman, jotta hän saisi tilaa sohvalle. Hymähdin ja siirryin, saaden hänet vierelleni istumaan. En voinut kuin naurahtaa hänen tokaisuilleen.
"Jaa, vai niin", pudistelin päätäni nyt jo hieman huvittuneena. Yrittikö hän leikkiä jotain unelmien poikamiestä vai? Kenties hän olikin nyt innostunut tästä uudesta asuinympäristöstä, josko täällä nappaisikin?
"No jätähän jotain mullekin", sanoin lopulta. Sanontahan kuului, että kyllä kalaa vedessä riitti, mutta kun Matthewista oli kerran tuollainen hurmuri kuoriutunut, ties vaikka hän onkisikin veden tyhjäksi. No ei vaiteskaan, en uskonut moista. Kunhan vain vitsailin. Mutta joka tapauksessa päätin lopulta uskoa häntä, vaikka hieman hämmentävältä tarina nimittäin kuulosti, ellei veli sitten ollut päätynytkin maksullisen seuran matkaan.
"Mut minkälaisen saaliin sä sit onnistuit nappaamaan?"

Nimi: E.M.

08.07.2019 18:01
Florencio "Micah" Armati - East End, koti

Iltapäivään asti olin viettänyt aikaani rauhassa Aurianen kanssa, ja omasta mielestäni reissu oli varsin onnistunut. Naisen olin vienyt takaisin kotiin hänet kotiovelle saattaen ennen kuin olin ajanut kotiin, jossa Bentleyn parkkeerattuani nousin ulos autosta. Ulkoasustani minun ei tarvinnut huolehtia ennen kotiin paluuta, olinhan jo aiemmin katsonut näyttäväni säädylliseltä. Koko olemuksessani ei ollut mitään, mistä Zoe voisi pääteellä minun viettäneen aikaa toisen naisen kanssa.
Niinpä autolta suuntasin etuoven kautta sisään, ja oven käydessä kuulin matalan haukahduksen. Haukahdusta, jonka tunnistin ja tiesin tavasta Pietron ääneksi, seurasivat rivakanoloiset mutta raskaat askeleet koirankynsien nakuttaessa parkettia vasten. Elia kärkenä tosa-kaksikko saapui näkyviin, ja nuoremman koiran tullessa minun luokseni asti Pietro jäi odottamaan käytävälle. Lyhyesti tervehdin häntäänsä heiluttavaa Eliahia ennen kuin eteisestä eteenpäin päästyäni tapautin Pietroakin takaraivolle. Siitä askeleeni jatkuivat olohuoneen ja keittiön puoleen Zoen näkemisen toivossa.

Nimi: Tiuhti

08.07.2019 09:23
Jamie Hayes | Sairaala

Kuullessaan Jevin toivottavan huomenta Jamie avasi uudelleen silmänsä, jotka oli siinä odotellessa sulkenut.
"Huomenta", hän vastasi ja naurahti toisen kysymykselle. "Vaikuttaa siltä et oon vielä toistaiseksi ihan ehjä."
Hän tiputti jalkansa laidan yli lattialle ja kampesi istumaan. Joka suuntaan sojottavat hiukset harottiin jotakuinkin suoriksi ja katse käännettiin toisen pojan puoleen.
"Mikä olo? Miltä käsi tuntuu?"

Anthony Dawson | Belgravia, Bellan koti

Tony hymyili huvittuneesti Bellan ilmeen muuttuessa hetkeksi hämmentyneeksi. Suostumus ehdotukseen kuitenkin tuli, ja Tony naurahti naisen vaatimalle ehdolle peliä vastaan.
"Viuhahtamistako pelkäät? Mulla oli mielessä jotain ihan muuta", hän kiusoitteli. "Mutta sovitaan vaikka, että ei viuhahduksia. Ainakaan keskellä katua."
Tony asetti jalkansa ristiin ja kääntyi sohvalla Bellaa kohti. Hän muisteli, että tyypillisestihän vastaavanlaisissa seurapeleissä istuttiin lattialla, mutta koska he olivat kahdestaan sillä tuskin oli väliä, missä he istuivat.
"Sulla ei varmaan oo mitään sitä vastaan, jos alotan?" Tony kysäisi. Hänen suupielensä kohosivat taas ylemmäs. Totuus vai tehtävä?"


Calvin Riddle | Monarch

Reed ei ilmeisesti pannut pahakseen sitä että Calvin veti hänet lähemmäs itseään, eikä myöskään sen kummemmin välittänyt harteillaan lepäävästä kädestä, kun nuorukaista ei työnnetty kauemmas. Calvin piti sitä hyvänä merkkinä, mutta naista pitäisi selvästikin lämmitellä vielä lisää.
"Se riippuu ihmisestä", hän sanoi. Sitten hän salli itsensä kumartua hieman lähemmäs toista, tämän korvaa kohti, ja saattoi kädellä, jota piti toisen harteilla, siirtää edessä olevia hiuksia pois. "Suhun mä voisin tutustua lähemminkin vaikka heti." Ja sitten hän vetäytyi takaisin ja virnuili huvittuneesti. Hän ei tietenkään ollut vitsaillut sen suhteen mitä sanoi, mutta antoi kenties ilmeellään Reedin ymmärtää niin. Vaikka toinen selvästikin oli ihan eri maata kuin esimerkiksi Jerry, Calvin päätti sillä kertaa olla hätiköimättä liikaa, ettei menettäisi tätäkin mahdollisuutta saada jotain tekemistä yölle.

Nimi: E.M.

07.07.2019 22:27
Brad Miller (Charlie) - Reagent's Park, Chrisin kämpän piha

Chrisin kaivaessa tupakka-askin esiin laskin kypärän moottoripyörälle, minkä jälkeen otin tarjotun tupakan vastaan. Mies otti itsellekin yhden ja tarjosi sitten tulta, ja hermostuksissani vetäisin syvät savut saman tien juuri sytytetystä tupakasta. Pakostikin yskähdin pienesti savuja ulos puhaltaessani.
Ja tokihan näytin hermostuneelta ja jokseenkin ahdistuneelta. Jälkimmäiseltä minusta ainakin tuntui jonkin verran, minkä takia katseeni jäi oven puoleen. Siksi ei kait ollutkaan ihme, että Chris huomasi asian. Hän nimittäin ehdotti, että voisin odottaa tässä, kun hän hoitaisi asian, mikä sai huomioni kääntymään toiseen. Pienesti hymyilin toiselle, mutta ennen vastausta vedin uudemmat savut. Ties milloin olin ollut näin hermona.
"Mul pitäs olla siellä reppu. En oo ainakaa ite purkanu sitä. Ja sit tarviin mun kännykän", kerroin sitten, mikä sai toimia myöntävänä vastauksena toisen ehdotukselle. Olinhan sitä ajon aikana itsekin miettinyt.
Joka tapauksessa repussa pitäisi olla kaikki paitsi kännykkä. Tai oikeastaan vihko oli muualla. Varmaankin, ellei joku ollut siirtänyt sitä. Vihko ei kuitenkaan ollut minulle tärkeä, osaisi Logan elää ilmankin sitä. Saatanan kapistus pitäisi vain polttaa. Ja lääkkeet... Niitä en todellakaan ottaisi mukaan, en edes tiennyt missä ne olivat.


//K18 köhköh//

Zachary Robertson - Bathurst Mews, katutalli

Huomasin kyllä toisen hymähtävän tyytyväisesti käteni matkan takia, ja mielestäni suudelma olisi voinut jatkua näykkäisynikin perään. Henkäisten Vincent päätyi kuitenkin erottamaan huulensa omistani, mikä sai minut laskemaan irti näykkäisystäni. Sen perään katseeni nousi saman tien miehen sinisiin silmiin enkä turhaan katkaissut hänen miehyytensä hyväilyä. Kuiskatut sanat saivat pientä virnettä myös minun kasvoilleni.
"Kuinka kiltti poika minun haluaisit olevan?" kuiskasin purren omaa alahuultani seksikkäästi ja viettelevyyttä vahvistaen kallistin hieman päätäni. Perään laskin sormeni lähinnä leikkimään kovettuvan miehyyden kärjellä(?), ja jos en olisi purrut omaa alahuultani, olisin kyllä nuolaissut huuliani.

Nimi: Malluuw

07.07.2019 20:26
Jackson 'Jackal' Smith - Knightsbridge, Princes Gardens

Kiilto syttyi silmiini kun huomasin että Vulture oli ottanut johtavan aseman tilanteessa ja uhkasi linkkuveitsen terällä nyt kaulani ihoa.
"Mut tiedät että sä tykkäät tästä, nään sen susta." Kuiskasin toiselle virne kohoten kirkkaana kasvoillani kun toinen painoi terän tiukemmin kaulani ihoa vasten, se sai andrealiinin kuohumaan ja veren kiehumaan sisälläni.
"Wolf? Miten nii hälytys, se penska ei puhunu mulle mitää." Ärähdin.
Otin linkkuveitsen käteeni ja pyörittelin sitä hetken aikaa kädessäni, ennen kun laitoin sen takkini taskuun, sinne mistä sen olin ottanutkin.
Vulture puolestaan otti lippaan minulta, saisi avata sen kun kerran halusikin sen.
Mumahdin paljastaen kaulaani ja annoin mielekkään virneen kohota taas leikittelemään muuten yleisesti elottomilla kasvoillani.
"Kyllä kyllä." Vastasin toisen hoputtaessa minua, jonka jälkeen pakotin itseni laiskasti ylös, laskeuduin askel kerrallaan rappuja alas, mutta ovelle suuntaamisen sijaan menin olohuoneeseen ja aloin tiputella hyllystä kirjoja.
Lopulta löysin sen mitä etsin, purkki jossa luki säästöt.
"Tule isin luo..me tienataan omaisuus." Puhuin itsekseni ääneen virnuten ja sivelin lasipurkin pintaa.

Daren Welch - Hackney, Darenin koti

Keskeytimme suudelmamma ja jäin katsomaan Jerryä, tuon silmiä ja virnettä joka toisen kasvoille kohosi, niin suloinen se oli, erilainen kuin aiemmin, siinä oli oma pieni pilkahdus.
Käänsin katseeni elokuvan suuntaan toisen alkaessa siitä puhua.
"Ai niin, totta. Unohdin kokonaan että se oli taustalla." Kerroin hieraisten niskaani ja naurahdin.

Marcus Chambers - Marcuksen työpaikka

// K18, hui //

Tunsin miten Jacobin käsi eksyi hiuksiini, odotin toisen tukistavan minua, mutta tällä kertaa niin ei käynytkään.
Vilkaisin Jacobia ja tuon kasvoja, ainakin toinen näytti tyytyväiseltä oloonsa, hyvä niin.
Toinen selvästi haisi alkoholille ja jollekkin muulle, normaalisti Jacob olisi tukistanut minua ja ollut erittäin dominoiva, nyt hän näytti rentoutuvan.
Saatuani toisen sepaluksen auki, aloin käsilläni tuon boksereiden päältä hyväillä toisen miehyyttä.
Lopulta ottaessani boksereita tieltä suukotin hellin huulin Jacobin terskaa, ihan vain kiusatakseni toista, ennen kun tuo saisi nauttia enempää, hän saisi malttaa nyt kun haukkui minua aiemmin.
"Miten sä löysit mun työpaikalle? Seuraksiks mua?" Kysyin taas aiheen tullessa mieleeni painoksi.
Nuolin Jacobin miehyyttä aina kärkeen asti, jonka kiusoitteluun keskityin oikean käden sormillani, sitä hellästi kosketellen.

Nicholas Leslie - Westminster, Nicholaksen ja Elijahin asunto

Tulin perässä peremmälle asuntoon ja kuulinkin pian Roryn puhuvan, hän oli siis nähnyt jo Elijahin?
Astuin peremmälle ja naamapunaisena katsoin Elijahia.
"A-anteeksi ei ollut tarkoitus, ei siis haittaa kun tämä on kuitenkin myös sinun kotisi, mutta minä en tiennyt että sinä.." Aloitin sopertaen toiselle ja katsoin Elijahia, onneksi kuitenkin Rory otti nopeasti tilanteen hallintaan ja hymähdin.
"Kiitos." Sanoin Rorylle ja annoin toisen hoitaa puhumisen.
"Eihän se haittaa jos tulemme?" Kysyin katsoen Elijahia päin.
Korppi toi päänsä hupparini kauluksesta esiin ja purahti katsoen Elijahia silmät suurina.

Christopher Holmes - Reagent's Park, Chrisin kämpän piha

Parkkeerasin moottoripyörän ja annoin Charlien nousta selästä, tein samoin ja sammutin mattamustan harrikkani, ennen kun otin kypärän päästäni.
Katsahdin Charlieta toisen alkaessa puhua minulle ja kaivoin tupakkiaskin esiin, josta tarjosin toiselle yhden(?), ennen kun otin itselleni tupakin ja autoin antamalla tulta Charlielle.
Vedin tupakistani savut ja katsoin Charlieta.
"Voit odottaa täällä, mä hoidan." Ilmoitin Charlielle, huomasin toisen olevan hermona.

Vincent Newtown - Bathurst Mews, katutalli

// K18 //

Jatkoin suudelmiani Zacharyn kanssa toisen avattua suunta, tyytyväinen hymähdys pääsi karkaamaan suustani kun toisen käsi laskeutui vähitellen, hitaasti mutta varmasti kohti alapäätäni, jonne se lopulta pääsikin ja toinen aloitti miehyyteni hyväilyn.
Henkäisin ja erotin huuleni toisen omista kun Zachary näykkäisi alahuultani.
"Ole kiltti poika tai et saa pamppua myöhemmin." Kuiskasin ja annoin lempeän virneen tulla kasvoilleni, toinen saisi kyllä pamppua, oli tuol kiltti tai ei.

Nimi: Silver

07.07.2019 18:38
Rory Wilkins - Westminster

Avattuaan oven Nolan kysyi kämppäkaveriaan, mutta hän ei kuullut, miten olisi voinutkaan, taikka nähnyt Nolanin sanoja. Sitten sainkin luvan mennä edeltä.
"Kiitos vain", lausahdin hymyten ja astuin koirineni peremmälle asuntoon. Ne nuuhkivat ilmaa hännät heilahdellen mutta eivät lähteneet viereltäni mihinkään. Silloin vessan ovi kävi ja eteeni asteli mitä todennäköisemmin Elijah -ja vain pyyhe lanteillaan.
"Ehm, ei ihan se odottamani vastaanotto", totesin virnistäen.
"Olen Rory, Nolanin kaveri", jatkoin sitten ja laskin käteni koirieni niskalle.
"Tätä tiikerinkirjavaa petoa voi kutsua nimellä Dinni ja tämä isompi on Vingi."
Ja koko ajan puhuessani muistin katsoa Elijahiin päin.
"Sinä olet Elijah, tiedän", lisäsin vielä ja hymyilin. Sitten annoin koirille luvan lähteä viereltäni ja kummatkin aikoivat nuuhkaista pikaisesti Elijahia ennen kuin suuntaisivat pidemmälle asuntoon. En ollut kysynyt lupaa niiden 'vapaaksi' päästämiseen, sillä luulin ettei Elijahia haitannut. Ja pyytäisin ne takaisin, jos häntä haittaisi.
"Päätin tulla Nolanin opissa tänne rämpyttämään kitaraa mutta onneksi et häiriinny", sanahdin hymyten.
"Muuten alkaisit nakella tomaatteja", jatkoin virnistäen hieman. Kitaransoittoni olisi näin vasta-alkajana varmasti melkoista kuultavaa.

Nimi: E.M.

07.07.2019 17:29
Diandra "Di" Tomington - Mayfair, koti

Herra Pehmoa halatessani minusta tuntui, että oikeasti jäin odottamaan Abin vastausta. Toki se oli tyhmää, sillä enhän minä voinut tietää oliko hänellä jotain muuta menoa tai näkisikö hän viestiä edes heti. Siksi vain muutamaa sekuntia kännykän viereen laskemisen jälkeen siirsinkin sen takaisin yöpöydälle. Poissa näkyvistä, poissa mielestä, ja suljin silmätkin sen kunniaksi.
Sitten kännykkäni viestiääni kuitenkin jo pirahti ja silmäni rävähtivät auki. Herra Pehmoa hieman syrjään tönäisten nappasin kännykän taas käteeni. Viestiä avatessani kännykkääni saapui jo toinenkin viesti, ja joieni hymy levisi kasvoilleni Abin viestejä lukiessani.
Ilmeisesti toinen oli selvinnyt ensimmäisestä bileillastaan ilman ongelmia. Se oli hyvä, tuskin tyttö olisi kovinkaan innostunut uudemmasta biletyksestä, jos olisi onnistunut ensimmäisen palkintona hankkimaan itselleen jäätävän krapulan. Tiesin nimittäin ihmisiä, jotka saivat sellaisia. Sellaiselle tyypille ei kannattanut mennä yökylään, koska aamusta lähtien vessa oli varattuna. Itse en onneksi lukeutunut kyseisiin krapula-ihmisiin. Kyselihän Abi siis puolestaan vointejani jälkimmäisessä viestissään.
'Ok, kiva kuulla. Ite viel sängys ku väsyttää', näpytin vastaukseksi ja tottumuksesta ehdin lähettää jo viestin ennen kuin tajusin, että tarkennus voisi olla tarpeen.
'Mut ei oo krapulaa. Oon immuuni xD', kirjoitinkin siten perään toiseen viestiin, vaikkei se ihan sataprosenttisesti paikkaansa pitänyt. Toki väsymykseni osin johtui vain valvomisesta, mutta osin myös krapulasta. Oksentelua sun muuta minulle ei kuitenkaan tullut. Päänsärkykin johtuni enemmän muiden aineiden vaikutuksen hiipumisesta ja vierotusoireista. Siten minulla ei oikeastaan ollut krapulaa. Nyt minulla ei sitä paitsi onneksi ollut päänsärkyä suuremmin. Kunhan vain oli tämä vamma väsyttää-muttei-väsytä -olotila. Viestieni lähettämisen perään jätin kännykän käteeni, sillä ehkä Abilla oli aikaa viestitellä..?


Matthew Downham - Chelsea, koti

Tietenkään Andy ei voinut uskoa tarinaani, vaan veljen piti suhtautua asiaan kuin olisin suoltanut paskaa. Sitä en kuitenkaan tehnyt, en ainakaan täysin. Siksi toisen luokse päästyäni laskinkin käteni toisen olalle(?).
"Kyllä veli hyvä", vastasin sitten ylpeänä hymyillen ja katsahtaen toista ilmeellä, josta tiesi minun puhuvan totta. Tai ainakin jotain sen kaltaista, ja sanojeni perään vedin käteni eroon jo toisesta. Tarvitsinhan kättäni vihjatakseni toista tekemään tilaa sohvalla. Minulla oli nimittäin juttu kesken, joten kädellä viittominen sai luvan riittää.
"Törmäsin, flirttasin ja treffasin", jatkoinkin toisen tehdessä minulle tilaa(?) ja kunhan vitsilläni vain muutin tuttua siteerausta sopivalla. Sitten istahdinkin voittajan elkein sohvalle huomioni edelleen Andyn puolessa pitäen.
"Se on kato tää charmi, mikä sulta puuttuu", lisäsin vielä perään kevyesti naljaillenkin ja heitin käteni osin sohvan selkänojalle. Koska varmanahan Vera ei olisi kutsunut veljeä luokseen. Ei varmana. Se oli minun charmini ansiota.


Brad Miller (Charlie) - Reagent's Park, Chrisin kämpän piha

Chris ajoi rauhassa, mitä kautta sain keskityttyä maisemiin ja toisen läheisyyteen. Varsinkin jälkimmäiseen, sillä koetin vain unohtaa mielestäni sen, että olimme menossa Rogerin luo ja joutuisin kohtaamaan hänet uudestaan. Toki asia silti pallotteli kokoajan takaraivossani.
Jonkin aikaa ajettuamme mies ilmoitti meidän olevan kohta perällä, minkä seuraamuksena vilkaisin toista kohden.
"Okei", vastasin lyhyesti ennen kuin katseeni jo käänsin taas eteenpäin. Sen jälkeen en saanutkaan enää tosiasioita pois mielestäni, ja siksi lähdin miettimään todenteolla Chrisin ehdotusta. Pitäisikö minun odottaakin vain ulkona ja antaa toisen hoitaa asia? Tosin en minä voinut olla varma, olivatko kaikki kamat repussa vai missä. Ja todellakaan Roger ei olisi avulias varmasti asian suhteen.
Ajatuksieni takia en todellakaan nauttinut, kun pääsimme oikean talon pihaan ja Chrisin parkkeerattua moottoripyörän(?) nousin ylös pyörän selästä. Kypärän otin kyllä siitä suoraan pois päästäni ja katseeni suuntautui Rogerin kämpän etuovelle, mutta sen lähemmäs en taloa mennyt. Katseestanikin näkyi epävarmuus, ja hetken ovelle päin tuijottamisen jälkeen käänsin katseeni Chrisiin.
"Onks sulla tupakkaa?" kysyin ajatellen tupakan rauhoittavan mieltäni. Viivyttelyähän se toki oli. Sitä ei käynyt kieltäminen.


//K18 köhköh//

Zachary Robertson - Bathurst Mews, katutalli

En voinut olla huvittuneena virnistämättä Vincentin vastaukselle ennen kuin upposin kiihkeään ja aiempaa pidempään suudelmaan. Raskaaksi jäänyt hengitykseni sai pari nautinnollista hymähdystä aikaiseksi suudelman välistä, kun toinen tuli vielä hyväilleeksi kylkeäni. Suoraan sanottuna olin jo täysin unohtanut, että emme olleet sataprosenttisen privaatissa tilassa. Maltin - josta toinen tuli muistuttaneeksikin suudelman välistä - muistin kyllä. Valitettavasti.
"Muistan kyllä~", kuiskasin suudelmaa puolestanikaan suuremmin keskeyttämättä, minkä perään siirsin oikean käteni toisen käsivarrelta rinnalle. Siitä sormieni matka jatkui ihonpintaa hipeltäen alaspäin kohti miehen etumusta, jota lähdin hyväilemään. Mieluusti toki ottaisin toisen sisääni, mutta muistaisin malttaa kyllä - katuisin muistamattomuutta nimittäin turhan pahasti. Tahdoin kuitenkin antaa saman hänelle kuin mitä hän oli antanut minulle, ja tulinpa selkeästi näykkäisseeksi Vincentin alahuultakin suudelman välistä.

Nimi: Akit4

07.07.2019 16:33
Valentine "Vulture" Blackwood | Knightsbridge, Princes Gardens

Ei ehtinyt kulua kauaakaan, kun kuulin nopeat askeleet yläkerrasta. Katseeni kohosi portaiden yläpäähän kohdaten tuloani hämmästelevää Jackalin. Sihahdin hampaideni välistä ja lähdin marssimaan kohti rappusia. Samaan aikaan Jackal ehti jo alkaa leikkiä veitsellään itseään viillellessään. Virnistin kuivasti. Asetin toisen jalkani hänen vierelleen, toisen ollessa muutamaa rappua alempana. Kumarruin nojaamaan kyynärpääni ylempänä olevan jalan polvea vasten, päästen samalla kumartumaan lähemmäs ruskeatukkaista miestä. Nappasin veitsen hänen otteestaan ja sekunin murto-osassa se oli terä vasten Jackalin kaulan ihoa.
"Meillä ei oo aikaa alkaa leikkimään", totesin katse tuon silmissä, ja painoin kiusallani veitsen terää tiukemmin vasten hänen kaulansa ohutta ihoa. Tiesin hänen pitävän siitä. Punainen viiru valahti hänen iholleen terän alta.
"Wolf soitti mulle ja käski tulla hakemaan. Kai sä tajuat, että sä kytkit tän kämpän hälytykset päälle?"
Meidän tosiaan pitäisi lähteä. En haluaisi jäädä paikalle odottamaan poliisien tuloa. Vedin kiiltävän terän jätkän kaulalta, jättäen jälkeen punertavan viirun. Työnsin teräaseen takaisin hänen käteensä, ja ottaen itse tilalle hänen työstämänsä lippaan. Se lähtekööt mukaan.
"Aika mennä", tokaisin ja työnsin kasvoni miehenalun kaulalle sitä puhtaaksi punertavasta nesteestä lipaisten, ennen kuin vetäydyin kauemmas ja käännyin kannoilleni. Askeleeni alkoivat kuljettaa minua alas rappusia melko ripeästi olettaessani Jackalin tajuavan seurata.


Jeremy Durham | Hackney, Darenin koti

Olin virnistää kesken suudelman tuntiessani Darenin käden laskeutuvan polvelleni. Itse en enää liikuttanut käsiäni, se vain unohtui keskittyessäni täysillä suudelmaan. Että minä sitten pidinkin siitä. Lopulta minun oli kuitenkin pakko hillitä itseäni ja lopetin huuliemme leikin. Siinä vaiheessa virneeni saikin vapauden kohota suupieliini. Katseeni silmäili Darenia ja hymähdys kohosi ilmaan. Minun ensimmäinen poikaystäväni. En voinut olla virnuilematta typerästi.
Katseeni vilkaisi seuraavaksi kohti televisiota. Elokuva oli ehtinyt jo jatkua hyvän matkaa, eikä minulla ollut mitään hajua siitä, ketä siinä esiintyvät hahmot olivat, saati mitä siinä juuri tapahtui. Se sai minut naurahtamaan.
"Hups, eipä tainnutkaa onnistua tää elokuvan kattominen", nauroin ja katseeni vilkaisi takaisin poikaan.


Jacob Lancey | Marcuksen työpaikka

Päästyämme Marcuksen huoneelle en ehtinyt kauaakaan pohtia seuraavia tekojani, kun hän jo ohjasikin minut sohvalle. Istuuduin siihen nojaten selkäni rennosti selkänojaan ja katseeni tutki Marcusta saadakseni selvää hänen aikeistaan. Se ei kuitenkaan ollut vaikeaa, kun kevyen poskeni sipaisun jälkee hän kuiski minulle vihjailevasti.
"Mieluusti", hymisin ja annoin itseni vihdoin rentoutua äskeisestä välikohtauksesta huolimatta. Katseenikin muuttui jo tyytyväisempään suuntaan Marcuksen kumartuessa alemmas. Virnistin kevyesti. Annoin käteni eksyä sipaisemaan hänen hiuksiaan kuin palkitakseen jätkää hänen aikeistaan. Kyllähän minä nimittäin pidin siitä, mihin suuntaan tämä oli menossa housujeni alkaessa avautua.


Elijah Carter | Westminster, Elijahin ja Nicholasin asunto

Nyt, kun Nicholas oli poistunut asunnosta, oli minulla vihdoin tilaisuus tehdä itsestäni edes hieman edustuskelpoisempi. Valitettavasti ensimmäinen tapaamisemme oli kuitenkin jo mennyt, mutta toivoin kuitenkin pystyväni vielä muuttamaan itsestäni antamaani ensivaikutelmaa. Enhän nimittäin halunnut kämppäkaverini näkevän minua ihan vain satunnaisiin vaatteisiin pukeutuvana, peseytymättömänä sohvalla löhöäjänä.
Siksipä olin suunnannut suihkuun. Flunssaisesta olostani huolimatta se tuntui varsin mukavalta, etenkin vääntäessäni lämpötilaa isommalle. Siten unohduinkin suihkun alle normaalia pidemmäksi ajaksi, kunnes lopulta vihdoinkin tajusin havahtua ajatuksistani. Väänsin suihkun kiinni ja nappasin pyyhkeen. Kuivasin pikaisesti pörröttäen tukkaani ja kiedoin pyyhkeen lanteilleni. Äsken käyttämäni vaatteet jäivät pesuun, joten minun pitäisi hakea uudet huoneestani. Vilkaisin vielä pikaisesti peiliin, vaikken nähnytkään siitä itseäni kunnolla höyryn alta. Eipä minulla ollut myöskään lasejani.
Sen jälkeen avasin vessan oven astuen käytävään. Saman tien kuitenkin jähmetyin. Joku seisoi edessäni, eikä se joku ollut Nicholas. Tuijotin häntä typertyneenä. Enhän ollut kuullut toisen saapuvan, enkä edes tiennyt, kuka tuo oli, ja nyt minä seisoin siinä hänen edessään juuri suihkusta tulleena pyyhettä lukuunottamatta täysin ilkosillani. Hyvä etten yllättyneenä päästänyt sitä putoamaan.
"Öh.. tota.. Moi?" sopersin kiusaantuneena. Kuka hän oli?


Abigail Bellingham | Abin koti

Princess kehräili tyytyväisenä sylissäni toisen käteni silitellessä sen pehmoista karvaa. Toinen käteni käytti siveltimen kärjen vedessä luoden läpinäkyvään nesteeseen sinertävän pyörteen. Sen jälkeen se suuntautui kankaalle katseeni tutkiessa sen liikkeitä tarkasti. Maisema alkoi jo pikkuhiljaa näyttää maisemalta, ja se sai minut tyytyväiseksi.
Siinä maalaillessani olin ehtinyt käydä eilisiltaa lävitse jo useaan otteeseen. Olin ehtinyt harmitella Heatherin käytöstä moneen kertaan, mutta sitäkin useammin iloinnut uudesta ystävästäni Distä. En kuitenkaan ollut laittanut hänelle viestiä, tai ottanut vielä muutenkaan yhteyttä. Ehkä vaikuttaisin vain liian innokkaalta? Tai ehkä hänellä olisi vielä jotain muuta? Enhän edes tiennyt, kuinka myöhään hän oli Monarchissa viihtynyt, joten ties vaikka hän olisi yhä nukkumassa?
Kuulin kännykän värähtävän viereisellä pöydällä, jolloin laskin siveltimen otteestani ja kurotin puhelinta otteeseeni. Yritin tehdä sen häiritsemättä kissaani, mutta yrityksestäni huolimatta se kohotti naukaisten katseensa minua kohti.
"Anteeksi pikkuinen", sanahdin kissalle ja tarjosin anteeksipyyntönä kättäni tuolle saaden heti puskaisuja sitä vasten. Siniset silmäni kohdistivat kuitenkin huomionsa kännykkääni avatessani lukituksen. Joku oli laittanut viestiä.
Hymy leveni kasvoilleni nähdessäni tämän "jonkun" olevan Di. Olin naurahtaa hänen kysymyksellensä. Ei, ei ollut krapulaa, enkä ollut moista koskaan kokenutkaan.
"Moikka. Ei tullut, mä voin ihan hyvin", kirjoitin pikaisesti ja ehdin jo lähettää sen. Päätin kuitenkin vielä perään lähettää toisen viestin, jossa puolestani kyselin Din oloja. Olihan nainen kuitenkin juonut minua enemmän, joten kuka ties, ehkä se olikin edes hieman tullut kostautuneeksi?


Andrew Downham | Chelsea, koti

Kännykkäni tuntui jo melko lämpimältä sen yrittäessä ladata akkuaan samaan aikaan, kun minä puolestani kulutin sitä. En nimittäin saanut estettyä itseäni pitämästä näppejäni siitä erossa nyt, kun minulla ei ollut muutakaan seuraa. Sen sijaan näppäilin kännykkääni huoletta samalla löhöillessäni sohvalla pistorasian vieressä. Olin saanut jo purettua muutaman muuttolaatikonkin löytäen tavaroille paikat, mutta sen enempää en alkaisi yksin tekemään. Kunhan olin vain hankkinut tilaa sohvalle. Pitäisihän sitä muutenkin rakkaalle veljellekin jättää hieman tekemistä.
Muutamien hetkien välein tulin yhä uudestaan ja uudestaan vilkaisseeksi kelloa. Miten ihmeessä Matthewilla ja Drogolla pysytyikään menemään niin kauan? Joko jotain oli sattunut, hän oli eksynyt, tai sitten hän oli keksinyt jotain typerää. Viimeisin vaihtoehto kuulosti valitettavasti kaikista todennäköisemmältä.
Lopulta kuulin kuitenkin oven käyvän, jolloin kohottauduin istumaan kasvojeni päästäessä kysyvän ilmeen. Halusin nimittäin kuulla, millaisen tarinan Matthew olisi tällä kertaa saanut kerrottavakseen.
Sen sijaan sainkin ensimmäisenä kuulla ivaa yksin olemisestani. Kohautin toista kulmaani veljen kulkiessa luokseni, ja olisin pistänyt takaisin, mutta hän ehtikin jatkaa. Puhui jotain treffeistä.
"Älä jauha lööperiä", naurahdin, "Säkö muka satuit vaan lenkillä ollessas törmäämään johonkuhun, joka saman tien halus sut treffeille?"
Ääneni oli epäuskoinen. En nielisi tuota ihan helpolla, vaikka Matthewin ylpeilevä olemus olikin kuitenkin jotain, mitä en ihan varmasti osannut sanoa tekaistuksi. Ei kai hänellä nyt oikeasti ollut voinut käydä sellainen mäihä ihan yhtäkkiä vain?

Nimi: Malluuw

07.07.2019 02:40
Christopher Holmes - Reagent's Park, Chrisin kämpän piha -> kohti Kensington, Rogerin kämppä

Pääsimme jatkaan ja mielessäni kävin mahdolliset tulevat riskit ja mahdollisuudet läpi valmistellen itseäni.
Ajoin normaalia hillitymmin, koska tällä kertaa en ollut yksin enkä halunnut tuoda ensimmäiselle kyytiläiselleni ikuisia traumoja kaahailuistani, sekä olisihan se nyt epäilyttävää jos jäisimme poliiseille kiinni ja Charlie saisi tietää jengistä.
"Kohta ollaan perillä." Ilmoitin ja hetken ajettuamme pääsimme Rogerin pihaan(?).

Vincent Newtonw - Bathurst Mews, katutalli

"Hmm..sekä että?" Kysyin virnistäen ja suutelin Zacharyä, tällä kertaa pidempään sekä kiihkeästi.
Annoin oikean käteni hyväillä Zacharyn kylkeä ja sormenpäideni kiusoitella tuon ihonpintaa.
"Muistetaan vain malttaa itsemme." Muistutin suudelman välistä kuiskuttaen, sitä suuremmin kuitenkaan keskeyttämättä.
Vasen käteni meni pidättelemään painoa yllä vasemmalle puolelle Zacharyä, en tahtoisi kuitenkaan litistää toista alleni.

Nimi: Malluuw

07.07.2019 02:10
Jackson "Jackal" Smith - Knightsbridge, Princes Gardens

Ahersin vielä löytämäni korulippaan parissa ja käänsin katseeni rappusiin kun kuulin alakerrasta askelia, joku oli tulossa.
Nappasin näppärästi linkkuveitsen esiin housujeni taskusta ja valmistauduin hyökkäämään mahdollisen uhan päälle.
Kuullessani kuitenkin Vulturen, suorastaan juoksin rappusten yläpäähän ja katsoin alas Vulturea.
"Mitä helvettiä sä teet täällä?" Kysyin.
Toisen käskiessä minua kuin koiraa vastustelin ja istuin rappusten yläpäähän.
"Tuu kattoon mitä löysin, me saadaan vaikka mitä tällä, sano mun sanoneen, me ollaan pian rikkaita." Sanoin virne kasvoillani ja aloin linkkuveitsellä työstää auki lipasta.
Veitsi kuitenkin luiskahti kädestäni ja terä viilsi kämmenselkääni, ivallinen virne kohosi kasvoilleni ja nuolaisin veitsen pintaa kielelläni.
"Mmm~ Tää tuntuu niin hyvältä~ " Ajattelin itsekseni silmät kiiluen ja nostin paitani hihaa, viilsin linkkuveitsellä pienen viillon käsivarteeni ja irvistin.
"Hei Vulture, jos leikittäs vähän." Sanoin virnistäen ja kohotin katseeni kädestäni toiseen, kasvoillani oli edelleen ivallinen virne, nautin kun veitsen terä oli rikkonut ihoni pinnan ja maistoin veren suussani vielä, se toi kutkuttavia väreitä kehooni.

Christopher Holmes - Reagent's Park, Chrisin kämpän piha -> kohti Kensington, Rogerin kämppä


Nimi: Akit4

07.07.2019 01:10
Valentin "Vulture" Blackwood | ?? >> Knightsbridge, Princes Gardens

//ehkä vois luokitella alun k18 suuntaan koska sänkyhommia sadistin kaa, joten varokaa lukijat//

Huuleni kävivät kiihkeinä tupakankatkuisella suulla käteni haroessa naisen kiharaisia, vaaleita hiuksia. Toinen käteni otti tukea hänen pehmeän sänkynsä pinnalta naisen asettuessa hajareisin syliini. Otteeni tiukkeni tukistavaan. Nainen värähti. Aloin jo käydä kiihkeänä tuntiessani naisen paljaan yläkehon painautuvan kiinni omaani. Siinä vaiheessa menetin itsekurini. Kaadoin hänet melko rajusti patjalle itse hänen päällään, ja muutin suudelmat näykkäisyihin. Tai rehellisesti sanottuna puraisuihin. Minä nimittäin iskin hampaillani naisen alahuuleen purren niin kovaa, että olin kuulevinani rusahduksen. Tunnelma muuttui välittömästi. Nainen parahti allani silmät auki rävähtäen ja tunsin hänen työntävän minua yltään. En kuitenkaan laskenut hampaillani irti. Maistoin kevyen rautaisen maun naisen vikistessä kivusta.
Hetken alapuolellani sätkittyään hän onnistui puskemaan minut yltään, samalla saaden verta vuotavan huulensa vapaaksi. Seuralaiseni oli hetkessä jaloillaan sänkynsä vierellään ja katsoi minua järkyttyneenä vetistävillä silmillään. Katseeni valahti hänen huuleensa. Se turposi välittömästi värinkin tummuessa.
"Mitä helvettiä?" nainen parahti huultaan sipaistessaan. Itse nuolaisin omaani. Veren katku kutkutti suussani. Naisen katse käväisi takanaan olevassa peilissä, jonka jälkeen se kohdistui tiukkana minuun.
"Ala vetää", hän tiuskaisi alkaessaan nostella lattialle pudottamiaan vaatteitaan syliinsä, yrittäen nyt peitellä niillä paljasta kehoaan.
"Vastahan me alettiin päästä vauhtiin", väitin vastaan. En todellakaan jättäisi hommaa kesken nyt, kun olin siitä alkanut kiinnostua.

Tai en olisi jättänyt, ellen olisi kuullut kännykkäni kilauttavan soittoääntään. Katseeni jätti naisen hetkeksi rauhaan käteni kaivaessa kännykän housujeni takusta. Housut kun olivat minulla vielä jalassa, vetoketju vapauttavasti auki tosin.
Nostin luurin korvalleni vilkaistuani soittajan.
"No mitä?" tuhahdin Wolfille. Katseeni mulkaisi naista kuunnellessani puhelun toisessa päässä olevaa poikaa. Nainen sen sijaan veti tympeänä vaatekappaleita päällensä samalla ovea kohti viittoen. En kuitenkaan tehnyt elettäkään poistuakseni. En ennen kuin Wolf sai asiansa sanotuksi.
"Niin että missä?" ääneni oli vaativa noustessani itsekin vihdoin sängyltä. Missä Jackal oli?


"Jackal, senki saatanan idiootti", murisin hampaideni välistä kiihdyttäessäni moottoripyöräni vauhtia kostealla asfaltilla. Ja ihan kaikella rakkaudellahan minä häntä haukuin, tietysti. Ihan vaikka hän oli päättänyt lähteä omin nokkinensa ryöstöretkille vartioituun taloon. Ja nyt minun pitäisi sitten ehtiä sinne ennen omistajia ja poliiseja hakemaan hänet pois.
"Anna sen vaan olla, mene takas naises luo"
"Ne kytät hakkaa sitä jo. Ihan niinku sun vanhemmat sillon hakkas sua"
"Jackal jää kiinni~ Jackal menee linnaan~ Sinä jäät yksin, ihan niin kuin sun vanhemmat halus~"
Äänet päässäni olivat innostuneet tilanteesta ihan liikaa. Nyt ne rallattelivat ja kuiskivat korviini lakkaamatta kiitäessäni tiellä minulle irveilevien tummien hahmojen lävitse.
"Olkaa vittu hiljaa!" karjaisin ja hakkasin kypärääni saadakseni äänet vaikenemaan. Halusin repiä kypärän päästäni ja hakata kalloni verille. Eivät ne muuten vaikenisi.

Tummat hahmot sujahtelivat ohitseni. Yksi niistä ei kadonnutkaan. Wolfin kauhistunut katse osui minuun. Hänen rintansa jätti lyönin välistä. Jarru pohjaan. Käännös. Olin vetää itseni ympäri pyörälläni. Suti jätti tummat viirut tien pintaan. Wolf ei uskaltanut hengittää. Minä kirosin. Pyörä pysähtyi.
"Mikä helvetinmoinen älynväläys on seistä siinä tiellä?" karjahdin jätkälle noustessani moottoripyöräni selästä. Repäisin kypärän pois ja heitin sen huolimattomasti vasten tien kovaa pintaa. Wolf otti pari varovaista askelta taaemmas.
"Jackal.. Tuolla", hän sopersi ja osoitti vähän matkan päässä näkyvää rakennusta. Harhauttamiseni onnistui, sillä katseeni suuntasi välittömästi hänen sormensa osoittamaan suuntaan. Mutisin itsekseni ja käännyin kannoilleni suunnatessani askeleeni kohti rakennusta.

Astelin pian auki tiirikoidusta ovesta sisään päästen asuntoon. Katseeni kulki sen lävitse mennessäni peremmälle.
"Rakki hei", huikkasin lompsiessani hämärässä peremmälle kohti asunnosta kuuluvia ääniä, "Tänne. Nyt."

Nimi: pixeli

07.07.2019 00:48
Emil Stanley Dawson | St. James | K18

Tunnelma oli katossa. Sitä kiihdytti entisestään rytmissä tekemäni muutos, vaikkakin Ellan terävä äännähdys sai minut kuitenkin ensiksi ajattelemaan toisen äönnehtivän kivusta. En kuitenkaan tehnyt minkäänlaista pysähdystä toimintaani ja Ellakaan ei näyttänyt lopettamisen merkkejä, niin turhaa olisi keskeyttää. Sitäpaitsi nautintoni oli korkeimmillaan. Pakaran puristamisen johdosta sain tuntea myös niskaani koskevan käden tiukentavan otettaan ja sekin loi lisä nautintoa.
Samalla sain myös tuntea kuinka tytön huulet löysivät tiensä kaulalleni ja se sai minut taivuttamaan hitusen päätäni taaemmas paljastaakseni sen kunnolla suudeltavaksi. Hetkeksi kevensin myös rytmiä, kunnes taas toistin ensimmöisen muunnoksen pakaran purituksen kera.(?)

Ihan nautittavan arvoisen ajan tätä jatkui kunnes tunsin ettei tuleminen ollut kaukana. Ellakin saattoi aistia, tai jopa ihan arvata, saman. Tein vielä pari nautinnollista liikahdusta ja pakaroitakin hivelin, kunnes tunsin miehyydessäni tapahtuvan muutoksen(?). Siinä samalla avasin toista silmäöni ja hain katsekontaktia Ellan kanssa. Huuliltani karkasi kevyt huokaisu ennekuin suuni kaartui kevyeeseen virneeseen.


London Wilford | Belgravia

"No onneks ei. En pääse senkää takia kokeilemaan sitä sairaalaa" naurahdin ja otin vastaan Aubreyn ojentaman kypärän. Aavistelin tytön miettivän sen varmaan olevan parempi minun huomissani kuin hänen, ja kypäränhän pitäminen ei ollut mikään ongelma. Siitä sitten erkanimme hetkeksi, joka tosin Aubreyn sanojen mukaan saattoi venyä jos julma kuningas alkaisi saarnaamaan. Tytön suunnatessa ovesta itse lähdin paloportaisiin, jotka menin suht reippaasti, mutta mölyn yritin pitää vähäisenä.

Kun tietääkseni pääsin kolmannen kerroksen kohdalle jäin siihen odottamaan Aubreyta toivoen julman kuninkaan päättäneen jättää saarnat myöhemmälle tai mieluiten kokonaan saarnaamatta. Onnekseni tyttö tulikin pian leveän hymyn kera ikkunan luo ja sen avaten päästi minut sisään. Kulmani kurtistuivat hivenen virneen kuitenkin paistaessa kasvoillani toisen puhuessa hirmuisesta lohikäärmeestä. Kukahan tämä mahtoi olla? En kuitenkaan sanonut mitään ennekuin olin päässyt turvallisesti Aubreyn huoneeseen.
"Onko julmalla kuninkaalla hyvä, huono vai hyvinhuono kuulo? Mietin, vaa et tarviiko kuiskia?" Kuiskasin Aubreylle ja peitin naurunpyrskähdykseni käteeni. Jos ei tarvitsisi seuraavan lauseen sanoihin tavallisella äänelläni, jota kuitenkin hieman olin madaltanut varmuuden vuoksi.
"Mut kuka on hirmuinen lohikäärme?" Jatkoin sitten ja annoin katseeni kiertää Aubreyn huoneessa. Hieno huone, sitä en voinut kieltää. Siellä oli kuitenkin yksi asia, johon silmäni jäivät pidemmäksi aikaa. Terraario? En sanonut mitään vaan palautin katseeni tyttöön.

Nimi: E.M.

06.07.2019 22:26
Brad Miller (Charlie) - Reagent's Park, Chrisin kämpän piha > kohti Kensington, Rogerin kämppä

Hymyilin pienesti tuntiessani Chrisin vetävän minut itseensä kiinni, enkä pistänyt tietenkään vastaan. Toisen sanojen mukaisesti otin kiinni kevyesti tangosta, ja hymyni pysyi huulillani, kun mies otti toisella kädellä minua kiinni vyötäröltäni.
"Joo, oon", vastasin varmisteluun toista kohden vilkaisten. "Ja en mä putoo", jatkoin kuin vastaan väittäen, minkä jälkeen käänsin katseeni eteenpäin.
"Voit sä silti tosin pitää kiinni", jatkoin katseeni eteenpäin käännettyäni. Kuin siis ohi mennen, vaikka todellakin halusin Chrisin pitävän minusta kiinni. En vain sen takia, etten putoaisi.


Zachary Robertson - Bathurst Mews, katutalli

Vincent väitti, etten jäisi kakkoseksi jälkiruoalle, vaan voisin jopa tienata kultaa. Naurahdin kevyesti toiselle, vaikka tokihan...kyllä saatoin olla makeampi kuin jälkiruokakin.
Päälleni siirryttyäni miehen katse kävi silmissäni enkä voinut olla vastaamatta katseeseen ennen kuin suudelma sitten katkaisi katsekontaktin. Suudelma kuitenkin korvasi sen ja vapaa käteni eksyi miehen hartialle. Suoraan en sitten edes olettanut Vincentin heittävän rahallista palkkiota kuvioihin kysymyksestäni huolimatta - olinhan ajatellut muunlaista maksutapaa -, minkä takia toisen kuiskaisu sai minut huvittuneeksi jo ennen kuin hän ilmoitti heittonsa vitsiksi. Suudelman jatkuessa kuitenkin sitten hymähtää huvittuneena, joskin Vincentin huulten tuntemukseen uppoaminen heikensi hymähdyksen kuulumista. Siitä ei kuitenkaan kulunut kuin hetki ennen kuin suudelma keskeytyi taas. Kysymyksen seurauksena katseeni nauliutui miehen silmiin.
"Tarkoitatko täällä vai Gallyn luona?" kysyin vihjailevasti ja pakolla sanojeni perään virnistäen. Samalla toisen hartialla ollut käteni lähti kuin vahingossa lipumaan toisen käsivartta myöten. Koska kyllähän työn teon saattoi ymmärtää kahdellakin tapaa~

Nimi: Helena

06.07.2019 16:25
Elise Lloyd | St. James | K-18

Ella nautti vähintään yhtä paljon Emilin äännähdyksistä liikehdinnän lisäksi kuin mitä poika vastavuoroisesti tuntui nauttivan tytön. Suudelma tuntui todella kuumalta kaiken intohimon lisäksi, mutta lopulta heidän oli pakko erkaantua siitä - kiitos Emilin muuttaman rytmin.
Liikkeen muututtua rajummaksi tyttö voihkaisi terävämmin huulten erkaannuttua ensin toisistaan. Edelleenkään häntä ei ollut sattunut eikä hän pistänyt muutenkaan pahaksi hetkellistä muutosta. Oikeastaan Ellan puolesta Emil voisi tehdä sen toisenkin kerran. Pakaroiden puristaminen oli vielä kirsikka kakun päällä. Ja saattoi Ellakin hieman tiukentaa otettaan pojan niskan takana hetkellisesti tai ainakin jännittyä - sentään hän ei vahingossa kuristanut.
Emilin huulten sijaan Ella suuteli muutaman kerran pojan kaulaa (?). Jälkiä toisen iholle ei kuitenkaan jätetty koristeeksi.


Aubrey Hamilton | Belgravia

Kuten Aubrey osasi odottaa, karkasi huvittunut naurunpyrskähdys Londonin huulten välistä pojan kuultua hänen pyyntönsä. Kummallakin tuntui olevan ongelmia hymyn kuriin saamisessa.
"Onnekses ei tarvii koetella käsivoimia tikkailla, pitää vaa kiivetä paloportaita ylös jalkasin", Aubrey naurahti ja ojensi lainatun kypärän Londonille (?). Olisi ehkä parempi ettei hän veisi kypärää mukanaan sisälle tai isä saisi syitä kyselytuokioon.
"Kolmas kerros, mulla ei pitäs mennä kauan, mutta jos julma kuningas on keksinyt syyn pitää saarnan voi mennä pieni tovi", Aubrey kertoi vielä ja vastasi Londonin ilkikurisuuteen virneellä ennen kuin lähti itse perinteistä reittiä sisälle.

Sen kummempia isää huhuilematta Aubrey suuntasi suoraan huoneeseensa. Ilmeisesti isä oli nukkumassa, mikä sopi tyttärelle paremmin kuin hyvin. Eipähän tarvitsisi jäädä kuulusteltvaksi siitä, missä hän oli viipyillyt kokeen jälkeen.
Saati kertoa, että koe olisi uusittava, koska hänet oli hylätty lunttaamisessa avustamisen takia.
Omaan huoneeseen päästyään Aubrey napsautti vain valon päälle oven suljettuaan ennen kuin asteli ikkunan luo. Mikäli London seisoi ikkunan toisella puolella, suotiin tälle leveä hymy ennen lasisen ikkunan avaamista.
"Reitti selvä, voit astua pieneen valtakuntaan, mutta kannattaa olla hissukseen, ettei julman kuninkaan lisäksi herää hirmuista lohikäärmettä riehumaan", Aubrey varoitti naurahtaen ja väisti tieltä, jotta poika pääsisi ikkunasta sisään.

Nimi: Malluuw

06.07.2019 14:41
Christopher Holmes - Reagent's Park, Chrisin kämpän piha

Avustin Charlien eteeni ja vedin toisen vasten minua, jos olisimme olleet tässä ilman mitään vaatekappaleita, olisimme varmasti voineet tuntea toistemme kehon lämmön toisiaan vasten.
"Valmis? Pidät tästä kiinni, mä pidän susta kiinni ettet putoo." Ilmoitin ja laskin ainakin alkuun toisen käteni Charlien ympärille, kun aloin peruuttaa moottoripyörää pois parkkipaikalta.

Vincent Newtown - Bathurst Mews, katutalli

"Hmm..et välttämättä, voit tienata jopa kultaa." Vastasin Zacharylle jättäen virneen kasvoilleni.
Nousin toisen ohjattuna paremmin Zacharyn päälle hymähtäen lempeästi ja katselin nuorukaista silmiin, ennen kun vastasin tuon suudelmaan.
"Viisikymppiä." Kuiskasin toiselle virnistäen.
"Vitsi vitsi, ei sinun tarvitse." Jatkoin ja suutelin taas Zacharyä hetken aikaa, ennen kun erkanin.
"Jaksatko enää tehdä töitä vai oletko työn johtajana ja seuraat minun työskentelyä?" Kysyin kiusallani virnuillen.

Nimi: E.M.

06.07.2019 01:57
Brad Miller (Charlie) - Reagent's Park, Chrisin kämpän piha

Katseeni kohosi Chrisin puoleen, kun hän laski kätensä alaselälleni. Toisen sanat saivat pientä hymyä jopa huulilleni. Päätyihän hän myöntymään tahtooni ja vahvisti pitävänsä minut turvassa. Tarvittaessa voisin jopa odottaa ulkona ja hän voisi hoitaa asian, mikä tuntui harvinaisen puoleensa vetävältä idealta.
Sitä miettiessäni seurasinkin kuinka Chris siirtyi takaisin moottoripyöränsä selkään ja hurautti sitten moottorin henkiin. Ehtipä hän hieman revitelläkin kaasun kanssa ennen kuin itsekin palasin pyörän selkään. Ja siis tietenkin takaisin Chrisin eteen istumaan(?). Tahdoin olla mahdollisimman lähellä toista. Antaa sen vain jotenkin rauhoittaa itseäni, kun toisella tuntui olevan sellainen vaikutus minuun.


//K18 köhköh//

Zachary Robertson - Bathurst Mews, katutalli

Tulemisen jälkeen nautinto levähti koko kroppaani, ja miten taivaalliselta minusta sillä hetkellä tuntuikaan. Toki heinät eivät ehkä tuntuneet paljaalla iholla yhtä mukavalta kuin pehmeä peitto, mutta ei se haitannut. Ei lainkaan. Tuskin edes huomasin asiaa raskaalta hengitykseltäni ja Vincentin sanojen kuuntelulta, minkä aikana avasin taas silmiäni ja kallistin katsettani miehen puoleen vain nähdäkseni toisen virnistykset.
"Jään korkeintaan hyvälle jälkiruoalle toiseksi", vastasin ottaen kehut vastaan ja virnistäen toiselle takaisin. Sen perään vedin molemmat käteni vierelleni ennen kuin punnersin itseni kyynärpäideni varaan. Katseeni pidin kokoajan toisessa, ja vasempaan käteeni nojaten vapautin oikean käteni, jotta saatoin toista käsivarresta kiinni ottaen ohjata Vincentin paremmin päälleni(?). Ja tietenkin minun oli vain suudeltava toista samantien kun vain sain mahdollisuuden(?). Mies oli vain liian haluttavan hyvä, jotta olisin voinut laskea toisen eroon itsestäni. Enkä uskonut, että hänkään tahtoi kovinkaan kauas minusta.
"Haluatko, että maksan sinulle takaisin?" kysyinkin siksi vihjailevana suudelmien välistä kuiskaten, minkä yhteydessä virne pukkasi taas suupieliini. Olinhan aiemmin maininnut toisen olevan niin hyvä, että hän voisi pyytää maksua, ja mieluusti maksaisin osani takaisin. Vaikka siis korkojen kera, joskin tällä kertaa tavanomainen korko ainakaan ei ollut mahdollinen.

Nimi: Malluuw

06.07.2019 00:49
Christopher Holmes - Reagent's Park, Chrisin kämpän piha

Hieraisin niskaani ja tulin laskeneeksi toisen käteni Charlien alaselälle.
"Käydään hakemassa ne, jos susta tuntuu niin oota ulkona, mä hoidan asian, pidän sut turvassa." Ilmoitin, ennen kun pistin kypärän päähäni ja istuin moottoripyörän selkään ja käynnistin sen, moottori suorastaan kehräsi ja nautin kuunnella sen ääntä kun annoin sille hieman kaasua.

// K18 JUDUI, HUI //

Vincent Newtown - Bathurst Mews, katutalli

Seurasin katseellani Zacharyä, toinen vaikutti alkuun epäröivän, mutta halusin että tuo toisi mukavaa vaihtelua ja omaa jännitystä tilanteeseen liikuttamalla lannettaan ja niinhän lopulta tekikin.
Vaikka Zachary liikutti lannettaan, niin apuna myötäilin liikettä, enhän minä voinut vastustaa olematta tehdä mitään.
Zachary ei ehtinyt varoittaa tai ilmoittaa tulostaan vaan yllätti minut tulemalla juuri silloin kun toinen oli saanut miehyytensä lähes kurkkuani myöten.
En laittanut vastaan vaan nielin tämän herkun mitä toinen minulle soi ja hymähdin erkaantuen hitaalleen.
"Makoisaa, oikein herkullista, et valehdellut kun sanoit tämän olevan parempaa kuin leipä." Kiusoittelin ja katsoin virnistäen Zacharyä.

Nimi: E.M.

05.07.2019 23:11
Brad Miller (Charlie) - Reagent's Park, Chrisin kämpän piha

Ehkä näytin liikaa epävarmuuttani, sillä Chris alkoi kyselemään olinko varma, että tahdoin mennä. Hän kun huomasi, että tilanne ahdisti minua, ja piru vie se ahdisti. Se mieshän oli hullu! Tavasta minusta kuitenkin tuntui, että minun piti inttää Chrisille vastaan. Varsinkin kun olihan siinä jo päätetty, että menisimme hakemaan kamat ja peruuttaminen ei saisi tilannetta olemaan ohitse.
"Eikä ahdista, mennään vaan jo!" tiuskaisinkin nopeaksi vastaukseksi, minkä perään kypärä päässä ristin käteni. Tokihan se saattoi todentaa toisen juuri osuneen oikeaan, mutta niin kuin minä siitä siinä hetkessä välitin. Ehkä kuitenkin sen takia Chris päätyi vakuuttamaan, ettei meillä ollut kiire ja että voisimme hankkia minulle uudetkin kamppeet vanhojen tilalle. Se sai minut myrtistämään ilmettäni yrittäessäni selvitä ahdistavan tunteeni kanssa.
"Mut ne on mun kamat, mikä oikeus Rogerilla on niitä pitää?" vastasin pienen empimisen perään ja vaikka alkuun äänensävyni olikin vastaanväittävä, se laskeutui nopeasti ahdistuneen valittavalle tasolle. Käteni pidin silti puuskassa ja katsettani hieman asvalttiin laskien vaihdoin painoa jalalta toiselle.


//K18 köhköh//

Zachary Robertson - Bathurst Mews, katutalli

Suihin oton katkeaminen ja toisen sanat saivat minut pakottamaan silmäni auki, minkä perään raskaasti hengittäen vilkaisin alaspäin kohti miestä. Siten en voinut olla huomaamatta virnistystä, joka komeili Vincentin kasvoilla hänen pyytäessään minua käyttämään lanteitani apuna. Sanojensa mukaisesti hän ehkä halusi vähän jännitystä tilanteeseen, ja ennen kuin ehdin edes ajatella vastausta jouduin jo sulkemaan silmäni ja painamaan takaraivoni heiniin.
Sanojensa perään Vincent jatkoi nimittäin jo puuhiaan - tai tarkemmin ottaen palasi miehyyteni kärjen kiusoitteluun. Samalla hän toki jatkoi nännini hyväilyä, ja jälleen voimakkaampi voihkaisu karkasi huuliltani. Minä kun en normaalisti tehnyt niin. Käyttänyt lanteita siis suihin oton yhteydessä, pakottauduin aina olemaan aloillaan. Mutta nyt Vincent oikein kiusasi ja pyysi.. Perse, olkoot sitten, kun minun persettäni mies ei voinut nyt saada.
Niinpä päästin itseni liikauttamaan lanteitani toisen huulten tarjoamaa kosketusta kohden ja samalla laskin irti miehen kädestä päästäen toisen toteuttamaan itseään taas vapaammin. Perään jo voihkaisin uudemman kerran, minkä jälkeen Vincentin kiusoittelun tahdissa liikutin lanteitani yhä uudelleen ja uudelleen(?). Koko tilanne puolestaan sai voihkaisuni jatkumaan ja huohotuksena jo aiemmin ollut hengitykseni tihentyi.
Vincent sai kaiken vain tuntumaan niin hyvältä, että hetken jopa pidättelin itseäni, jotta saisin nauttia toisesta pidempään. Tilanteen vuoksi pidättelyt jäivät kuitenkin lyhyiksi ennen kuin tulin ehtien vain voihkaista miehen nimen hetkeä etukäteen(?).

Nimi: pixeli

05.07.2019 21:37
Emil Stanley Dawson | St. James | K18

Olimme matkalla kohti rakastelumme huippukohtaa. Intohimoinen suudelma. Käteni Ellan pakaroilla ja Ellan kädet niskassani. Liikehditänikin vaikutti sopivalta tytölle, joten jatkoin samaan malliin. Ellan nautinnolliset äännähdykset olivat suorastaan musiikkia korvilleni ja toisen pakarat tuntuivat miellyttäviltä omaa ihonai vasten. Toinen myös näytti nauttivan niihin kohdistuvasta huomiosta, sillä antoi kaiken tapahtua.
Suudelmaanikin toinen vastasi ja silmäni painuivat kunnolla kiinni. Nähdähän minun ei tarvinnut, tärkeintä että tunsin. Jossain vaiheessa kokeilin hieman järeämpää rytmiä liikennihdässäni ja päädyin myös kokeilemaan Ellan pakaran puristusta(?). Jos toinen ei nauttisi siitä palauttaisin rytmin takaisin nautinnollisempaan. Siinä vaiheessa jouduin kuitenkin myös hengittämään raskaammin, joten suudelmat jäivät sivummalle huokailuideni ja hengenvetojeni takia. Tätä menoa tulemiseni oli jo mhadollisesti pian tulossa.


London Wilford | Belgravia

Toinen kommentoi kypärä suunnitelmaani naurahduksella ja kehuilla, mutta siirtyi sitten itsekkin pääasiaan, eli hänen pyyntöönsä. Tytön sitten kertoessa asian koskevan prinssin leikkimistä ja paloportaissa kiipeilyä, en pystynyt pidättelemään pientä nauruntyrskähdystä. Paloportaiden kautta sisään! Saatuani hymyni pysymään kurissa saatoin vastata Aubreylle.
"No, jos prinsessa kerran vaatii...niin miksipäs ei" virnistin toiselle pientä härnäystä tietenkin äänensävyssäni vilautellen.
"Sitäpaitsi, en haluu joutuu keihästetyks julman kuninkaan toimesta, joten kiipeen enemmän ku mielelläni" naurahdin ja katsahdin Aubreyta ilkikurisesti.

Nimi: Malluuw

05.07.2019 21:13
Christopher Holmes - Reagent's Park, Chrisin kämpän piha

"Ootko varma? Ei meidän oo pakko mennä jos susta tuntuu siltä, huomaan että tilanne ahdistaa sua." Kerroin ja katsoin Charlieta.
"Meillä ei oo kiire, voidaan kyll hankkia sulle uutta tavaraa mitä tarviit." Vakuutin, halusin itsekkin välättää sen mulkeron näkemisen, mutta jos Charlie tahtoisi hakea tavaransa en voisi toista estääkkään.

// K18 //

Vincent Newtown - Bathurst Mews, katutalli

Hymähdin katsoen Zacharyä.
"Mutta jos haluan vähän jännitystä tilanteeseen? Käytä lannettasi apuna." Pyysin virnistäen, jouduin hetkeksi lopettamaan puuhani kun puhuin, mutta jatkoin taas kiusoittelemalla huulilla toisen terskaa ja kädelläni hyväilin Zacharyn nänniä.
Zachary taisi laittaa parastaan ja vuorostaan auttaa liikuttamalla lannettaan.


©2019 LONDON - suntuubi.com